homoseksuaali.fi

Kautta historian homoseksuaaleja ja muita sateenkaari-ihmisiä on vainottu (joissakin kulttuureissa) milloin minkäkin tekosyyn pohjalta.

 

Valitettavasti sama jatkuu osin edelleen vielä 2000-luvulla, vaikka tilanne onkin parantunut paljon monissa maissa viime aikoina.

 

Monille ahdasmielisille uskovaisille ja arvokonservatiiveille homoseksuaalisuus on edelleenkin se 'vieras sika', jota saa lyödä surutta mennen tullen ja pari kertaa palatessa.

 

Kuuluisin esimerkiksi lienee keskustan entisen kansanedustajan Maija-Liisa Lindqvistin puhe vuonna 1997 Eduskunnassa homoparisuhteiden rekisteröintilain käsittelyssä. Siinä hän kysyi, voiko seuraavaksi alkaa elää vaikka sian kanssa, jos laki hyväksytään.

 

Mitä kuulostaisi, jos samaa perustelua olisi käytetty Amerikan korkeimmassa oikeudessa vuonna 1967, kun se kumosi Virginian osavaltion lain, joka esti mustia ja valkoisia menemästä naimisiin keskenään?

 

Entä sama peruste natsi-Saksassa sille, että seka-avioliittoja juutalaisten kanssa ei pidä hyväksyä?

 

Nykypäivänäkin tulee vastaan ihmisiä, jotka väittävät homouden olevan ongelma – yleensä uskonnollisesta syystä.

 

Jos homoseksuaalisuus on sinulle ongelma, se on sinun ongelmasi. Älä tee siitä minulle ongelmaa.

Tasa-arvoinen yhteiskunta on vielä tavoittamatta.

Osa homoliikkeen sisällä (tai laidalla) haluaa, että homoseksuaalisuudesta pitäisi tuoda julkisuudessa esille vain positiivisia asioita ja lopettaa iänkaikkinen jankuttaminen kaikista vaikeuksista.

 

Se on ihan kiva ajatus, jota voi helliä trendikkäässä yökerhossa šampanjalaseja kilistellessään, mutta niin kauan kun ihmiset menettävät homouden takia esimerkiksi työpaikkansa – tai joutuvat Iranin kaltaisissa fasistisissa valtioissa jopa hirteen – pitää niistä ongelmista edelleenkin puhua.

 

Vaikka Suomessa onkin tapahtunut huomattavan nopea muutos ihmisten asenteissa sateenkaari-ihmisiä kohtaan, törmää edelleenkin homo- ja transvastaisiin kommentteihin yleisesti esimerkiksi netin keskustelupalstoilla ja pienillä, konservatiivisilla paikkakunnilla.

 

Näennäinen suvaitsevaisuus on edelleenkin usein vain pintaa, jonka alta paljastuu ruma todellisuus.

 

Edelleenkään en voi esitellä puolisoani tuntemattomille ihmisille ilman, että minun pitää varautua mahdollisiin ääliömäisiin kommentteihin, lapselliseen huvittuneisuuteen tai suoranaisen inhon osoituksiin.