Käyttäydy luonnollisesti!

Homoseksuaali.fi

Homoseksuaalisuus on osa ihmisen seksuaalisuuden luonnollista monimuotoisuutta. Luonto taas suosii monimuotoisuutta, koska se auttaa lajia säilymään hengissä - vaikka kaikki yksilöt eivät tuottaisikaan jälkeläisiä.

Luonnossa mitkään kaksi yksilöä ole samankaltaisia varsinkaan silloin, jos laji lisääntyy sukupuolisesti. Jopa yksisoluisissa bakteereissa ja hiivoissa on alkeellisen sukupuolisen vuorovaikutuksen aiheuttamia yksilöllisiä eroja - olkoonkin että ne eivät ole yhtä merkittäviä ja järjestelmällisiä kuin seksuaalisesti lisääntyvissä monisoluisissa eliöissä.

Sukupuolinen lisääntyminen luo erilaisten taipumusten ja piirteiden kirjon jälkeläisiin. Juuri siksi se on niin tehokas lajin säilymisen kannalta.

Ilman erilaisuutta ei ole tulevaisuutta. Jos lajin kaikki yksilöt ovat erilaisia, laji pärjää todennäköisesti paremmin kilpailussa, kun olosuhteet muuttuvat. Ja olosuhteet muuttuvat luonnossa koko ajan.


Mitä enemmän erilaisia yksilöitä on olemassa, sitä todennäköisemmin aina joku selviää uusissa kriisitilanteissa.


● Isokokoinen ja voimakas saa mitä haluaa - mutta tarvitsee paljon ruokaa.
● Pieni on kaunista - varsinkin nälänhätätilanteissa.
● Rohkea rokan syö - mutta kuolee usein onnettomuuksissa.
● Varovainen ei rikastu – mutta selviää todennäköisemmin hengissä jne. jne. jne.


Ja kaikkia mahdollisia erilaisia tyyppejä tarvitaan.


● Jos kukaan ei uskaltaisi kokeilla lentokonetta ensimmäistä kertaa, me emme osaisi lentää.
● Jos kaikki olisivat propellipäisiä pellepelottomia, me olisimme kuolleet typerien lentokonekokeilujen vuoksi sukupuuttoon jo ajat sitten.


Luontohan ei osaa suunnitella ja valmistaa sopivia yksilöitä tilauksesta, vaan se joutuu turvautumaan sattumanvaraiseen kokeiluun periaatteella ”isossa porukassa joku aina pärjää”. Silloin syntyy aina myös sellaisia yksilöitä, jotka eivät välttämättä itse saa jälkeläisiä, kuten esimerkiksi homoja.

Luomakunnan homostelijat

Homoseksuaalista käyttäytymistä on havaittu satojen eläinlajien keskuudessa. Muun muassa norsujen käyttäytymistä seuranneet tutkijat huomasivat ilmiön jo 1800-luvulla, mutta silloin sitä ei häveliäisyyssyistä raportoitu.

Nykyisin tiedetään, että homoseksuaalinen käyttäytyminen on sitä yleisempää, mitä pidemmälle tietoinen sosiaalinen käyttäytyminen on kehittynyt lajin keskuudessa.

Homostelu eläinten kesken ei tietenkään ole sama asia kuin kahden ihmisen kiintymykseen ja luottamukseen perustuva pitkäaikainen ihmissuhde, jossa on kyse muustakin kuin vain pelkästä seksistä. Tosin kyllä eläintenkin kesken voi syntyä pitkäaikaisia homopareja, eli ei se sielläkään ole aina vain seksiä.

Lisäksi on tiede on saanut selville sen, että eläinten keskuudessa ei läheskään aina ole ”pelkkä uros tai pelkkä naaras”-sukupuolijakoa. Itse asiassa peräti noin puolet eläinlajeista ovat sellaisia, jotka sijoittuvat tavalla tai toisella tällaisen tiukan sukupuolijaottelun ulkopuolelle.